Heinolan raittiusyhdistyksen historiaa lyhyesti
Raittiusyhdistys Heinolaan perustettiin 14.4.1884 alunperin nimellä Heinolan Raittiusyhdistys Alku II r.y. Yhdistyksen perustamisen ytimessä olivat torppari Johan Rainio, ylioppilas Kaarlo Heino sekä pastori Juho Kustaa Nikander. He kutsuivat koolle perustamiskokouksen Heinolan Reaalikoululle ja näin oli Heinolaan syntynyt Raittiusyhdistys Alku II r.y. Ensimmäisenä perustamisvuonna yhdistyksessä oli 58 jäsentä.
Perustetun yhdistyksen säännöissä mainittiin yhdistyksen tarkoituksiin mm. juovuttavien juomien käyttämisen vastustaminen ravinto- ja nautintoaineena, raittiuden edistäminen tavoissa sekä juoppouteen vajonneiden pelastaminen ja niiden epäkohtien poistaminen, joita juoppous aiheutti. Yhdistyksen ehdottoman raittiuden osaston jäseniä koskivat säännöt olla itse käyttämättä juovuttavia juomia ja olla tarjoamatta muille ravinto- tai nautintoaineena minkäänlaisia juovuttavia juomia. Kohtuuden osaston jäseniä koski sääntö olla tavoiltaan siivo ja muutenkin harrastaa yhdistyksen yllä mainittua tarkoitusta. Kohtuuden osasto tosin lakkautettiin jo vuonna 1892, kun sen jäsenet loppuivat.
Yhdistyksen jäsenistöön kuului alussa työväkeä ja käsityöläisiä. Myöhemmin jäsenistö koostui kaikista yhteiskunnan kerroksista, koska raittiustyö oli yhteistä kaikille. Yhdistys järjesti erilaista toimintaa kuten lausuntatilaisuuksia, naisompeluseuran tapaamisia, perheiltamia sekä kerhotoimintaa, joissa oppineet luennoivat ja luentojen aiheista keskusteltiin. Lisäksi on tehty erilaisia retkiä ja yhdistys perusti myöskin raittiuskoulun, jota pidettiin kerran viikossa kansakoulun päättäneille.
Perustetun yhdistyksen säännöissä mainittiin yhdistyksen tarkoituksiin mm. juovuttavien juomien käyttämisen vastustaminen ravinto- ja nautintoaineena, raittiuden edistäminen tavoissa sekä juoppouteen vajonneiden pelastaminen ja niiden epäkohtien poistaminen, joita juoppous aiheutti. Yhdistyksen ehdottoman raittiuden osaston jäseniä koskivat säännöt olla itse käyttämättä juovuttavia juomia ja olla tarjoamatta muille ravinto- tai nautintoaineena minkäänlaisia juovuttavia juomia. Kohtuuden osaston jäseniä koski sääntö olla tavoiltaan siivo ja muutenkin harrastaa yhdistyksen yllä mainittua tarkoitusta. Kohtuuden osasto tosin lakkautettiin jo vuonna 1892, kun sen jäsenet loppuivat.
Yhdistyksen jäsenistöön kuului alussa työväkeä ja käsityöläisiä. Myöhemmin jäsenistö koostui kaikista yhteiskunnan kerroksista, koska raittiustyö oli yhteistä kaikille. Yhdistys järjesti erilaista toimintaa kuten lausuntatilaisuuksia, naisompeluseuran tapaamisia, perheiltamia sekä kerhotoimintaa, joissa oppineet luennoivat ja luentojen aiheista keskusteltiin. Lisäksi on tehty erilaisia retkiä ja yhdistys perusti myöskin raittiuskoulun, jota pidettiin kerran viikossa kansakoulun päättäneille.